Tuleeko Suomesta EU:n hiilinielureservaatti?

EU:n hiilinieluasetus ei tällä hetkellä ota huomioon Suomen luonnontilaisia soita. Ojittamattomia soita on n. neljä miljoonaa hehtaaria. Hehtaari suota sitoo keskimäärin tonnin hiilidioksidia vuodessa. Vuotuinen hiilensidonta on siis neljä miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi, autoilu aiheuttaa vuosittain viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt (v. 2019). Suot eivät kuitenkaan kelpaa EU:lle kompensaatioksi.

EU:n yhteisissä ilmastotavoitteissa on yhä tarkemmin huomioitava ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden alueelliset erityispiirteet. Suomi ei saa joutua vauraampien Euroopan maiden energiapolitiikan virheiden maksajaksi. Metsistämme ei saa tulla Keski-Euroopan teollisuuden kompensaatioreservaattia. Hiilineutraaliutta on syytä tarkastella kansallisesti, vaikka päästöt eivät valtioiden rajoja tunnekaan. Hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen tulee perustua todellisiin arvoihin ja tutkimukseen, ei tilastokikkailuun.

Tulevan hallituksen ja eduskunnan on huolehdittava energia-, maa- ja metsäpolitiikan säilymisestä kansallisessa päätösvallassa. Ennallistamisasetuksella ei saa puuttua myöskään yksityisten maanomistajien perustuslailliseen omaisuuden suojaan. Yksityisten metsien suojelu tulee aina pohjautua vapaaehtoisuuteen ja siitä on maksettava riittävä korvaus.

On hyvä, että Suomi on edelläkävijämaa vihreässä siirtymässä, mutta se ei saa tapahtua kansallisen huoltovarmuuden, yritysten toimintaedellytysten tai arjen kallistumisen kustannuksella.

Piia Aitto-oja

Kansanedustajaehdokas (kd.)

Janakkala